Wanhan Pappilan historia ulottuu aina 1650-luvulle Kangasniemen seurakunnan perustamisen aikoihin. Aikaisemmin Pieksämäen seurakuntaan kuulunut Kangasniemi eriytyi omaksi seurakunnakseen n. vuonna 1654. Vuoden 1655 maakirjassa mainitaan erään Salmenkylän tilan olevan papin pöydän alainen. Viipurin maaherran Anders Lindehjelmin kirjelmässä vuodelta 1690 kerrotaan pappilan tilan tulleen lahjoituksena uudelle seurakunnalle von der Pahlen suvun rälssimaista. Ensimmäinen kirkkoherra Thomas Simonis Sikaniemensis Molitor, (Viipurin Siikaniemen seurakunnasta) jonka toiminnasta seurakunnassa mainitaan ainoastaan hänen olleen hyväluontoinen ja uuttera virkatehtävässään. Thomas Molitorin todennäköisenä kuolinvuonna pappilan rakennuksiin kuului leivintupa, talli, navetta ja sauna, joitakin aivan kelpaamattomia rakennuksia, mutta ei mitään kalustoa.

Salmenkylän pappilan historiaan on 350- vuoden aikana vaikuttanut seuraavat kirkkoherrat:

• Thomas Molitor 1654-1659
• Bertil Bartholdus Vulpius 1660-1672
• Georgius Ursinus 1674-1683
• Carolus Jachaenius (Jack-suku) 1684-1702
• Henricus Agander 1704-1736
• Pakeni isonvihan aikana Ruotsiin, pappila tyhjillän, osin vaurioitunut
• Petrus Hoffren 1737-1756
• Alexander Helsingberg 1758-1786
• Aron Molander 1786-1816
• Mainittava vaikutuksensa köyhäinhoidon uudistukseen, sekä kansansivistyksen kohottamiseen Kangasniemellä.
• Jacob Johan Björkstén 1821-1827
• Tytär Mathilda; presidentti Pehr Evind Svinhufvudin isoäiti,
• Tytär Arkadia Emilie , runoilija. Lapsuusvuodet ajoittuvat isänsä virkakauteen Kangasniemen pappilassa
• Adolf Boman 1830-1836
• Henrik Johan von Pfaler 1840-1853
• Carl Gustav Eklund 1853-1882
  
• Karl Hjalmar von Pfaler 1883-1889
• Rakennutti nykyisen vuonna 1889 valmistuneen ”pystyhirsipytingin”.
• I. puoliso Hilda Gustava Cavén, arkkitehti Alfred Cavenin sisar.
• Matias Hinkula 1889-1901
• Alexander Wennerström 1901-1907
• Tytär Elsa Wennervirta , Soravalan diakonissalaitoksen johtajatar.
• Gustav Basilius Juslen 1908-1924
• Matti Nikodemus Lauha 1925-1932
• Poika Helsingin hiippakunnan piispa Aarre Lauha
• Juho Frans Kuorikoski 1933-1954
• Matti Tukia 1954-1956 

Kangasniemen seurakunta luopui pappilasta vuonna 1956. Kolmen vuosisadan aika Salmenkylän pappilan historiaa pitää sisällään mittavan määrän paikallista ja kansallista kulttuuriperintöämme. Myös mainittavaa on rakennushistoriallinen kehityskaari savutuvasta nykyiseen pystyhirsirakennukseen, sekä maanviljelys- ja puutarhakulttuurin kehitys Kangasniemen pitäjässä. Myös henkilöhistoria, suomalaiset pappissuvut ja maamme kulttuurihistoriaan vaikuttaneet henkilöt ovat merkittävä osa Salmekylän pappilan menneisyyttä.

 - Anne Fredrikson